Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä: Odotusajan ja vauvaperheiden tukeen panostaminen kannattaa sekä inhimillisesti että taloudellisesti

Eduskunnan turvallisen odotus- ja vauva-ajan edistämisryhmä on julkaissut ensimmäisen kannanottonsa, jossa se ilmaisee huolensa odotus- ja vauva-ajan palveluiden saatavuudesta. Lue kannanotto alta:

Odotus- ja vauva-aika vaikuttavat merkittävästi lapsen kasvuun ja kehitykseen, aina aikuisuuteen saakka.
Perheille tulee tarjota apua matalan kynnyksen palveluista aina ympärivuorokautiseen intensiiviseen
tukeen saakka. Odotus- ja vauvavaiheen tukeminen kannattaa ja siitä hyötyvät myös korkean riskin
perheet. Perheiden hyvinvoinnin turvaamisella varhaisvuosina huolehditaan siitä, että YK:n lapsen oikeudet
toteutuvat: Lapsella on oikeus erityiseen suojeluun. Jokaisella lapsella tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet
kehittyä, pysyä terveenä ja kouluttautua.

Vauvan tuhat ensimmäistä päivää, hedelmöityksestä lähtien, on yksilönkehitystä muovaava tärkeä
elämänvaihe. Aivojen kehitys on ensimmäisinä elinvuosina nopeampaa kuin koskaan myöhemmin.
Vanhempien raskaus- ja vauva-ajan psyykkiset ja fyysiset ongelmat voivat häiritä tätä kehitystä. Vauvan
tärkein kehitysympäristö on vuorovaikutus vanhempien ja muiden hoivaajien kanssa. Vauvavaiheen kehitys
ja olosuhteet vaikuttavat laajasti yksilön myöhempään fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen, sosiaalisiin
taitoihin ja toimintakykyyn sekä tätä kautta yhteiskunnalliseen osallisuuteen. Tällä taas on merkitystä
yksilön sosiaalisen toimeentulon, koulutuksen, työllistymisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluidenja etuuksien tarpeen kannalta.

Odotus- ja vauva-aikana kaikki perheet tarvitsevat tukea. Usein riittää neuvolan ja oman lähiverkoston tuki.
Neuvolapalveluiden resurssoinnista tulee huolehtia nykyistä paremmin ja säilyttää ne lähipalveluina.
Neuvolatoiminnan tuloksellisuus perustuu asiakassuhteen jatkuvuuteen ja siihen, että tuttu
terveydenhoitaja työskentelee perheen kanssa sekä äitiys- että lastenneuvolassa.

Joskus tarvitaan myös muuta tukea. Tarve voi liittyä esimerkiksi vanhemman odotusajan tai vauvavaiheen
psyykkiseen kuormittuneisuuteen tai vauvan syömiseen, uneen tai itkuisuuteen. Tällöin voi riittää neuvonta
esimerkiksi puhelimitse tai chatin kautta. Aiemmat lapsettomuuskokemukset, vaikea raskaus tai vaikea
synnytys voivat johtaa tarpeeseen saada käsitellä asioitaan ammattilaisen kanssa. Kuormittavuutta voi
aiheuttaa myös taloudelliset huolet, parisuhteen ongelmat, lähiverkoston puute tai oppimisvaikeudet.
Isompina haasteina voi olla vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat, neuropsykiatriset häiriöt,
lähisuhdeväkivalta tai psyykkiset traumat. Haasteista voi seurata voimakasta stressiä ja kuormitusta, joka
vaikeuttaa keskittymistä vauvan tarpeisiin. Perheen pulmien lisääntyessä tarvitaan ennalta suunniteltua,
pitkäkestoista ja tehokasta sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteisesti tarjoamaa tukea. Toisistaan irrallaan
tarjotut, liian lyhyet interventioyritykset voivat pahimmillaan pahentaa perheiden kuormittuneisuutta.
Palveluihin ohjautumisen tulee olla ennalta suunniteltua, nopeaa ja sujuvaa riippumatta siitä, mikä taho
toimii palveluihin ohjaajana. Palveluihin hakeutuminen ei saa jäädä pelkästään asiakasperheen vastuulle.
Jos perheellä on kasautuneita ja pitkittyneitä, ylisukupolvisiakin haasteita, tulee avun olla moniammatillista
ja riittävän pitkäkestoista, alkaen jo odotusaikana. Tällöin haasteita ei ole mahdollista ratkaista
kuukaudessa tai kahdessa. Liian lyhyillä jaksoilla ja ylimitoitetuilla tavoitteilla perhe asetetaan pahimmillaan toistuvien pettymysten äärelle.

Eri toimijoiden, kuten julkisen ja järjestöjen, välinen yhteistyö on tärkeää. Tarvitaan niin sosiaali- kuin
terveydenhuollon ammattilaisia. Alueilla on eriarvoisuutta palveluiden suhteen, esim. neuvolapsykologien,
terapeuttisen vauvaperhetyön sekä odotus- ja vauvavaiheen psykiatrisen hoidon saatavuudessa on suuria
alueellisia eroja. Perhekeskukset luovat rakenteen palveluille ja moniammatilliselle yhteistyölle. Muutos ei
synny ilman tietoisia tekoja, vaan vaatii pitkäjänteistä kehittämistä, johtamista ja henkilöstön tukea.
Hyvinvointialueita rakennettaessa on huolehdittava, että perhekeskusten tarjoamat palvelut ovat jokaisen
perheen käytettävissä alueen jokaisessa kunnassa.

Perheiden tukeminen oikein kohdennettuna ja mitoitettuna on sekä inhimillisesti että taloudellisesti
kannattavaa. Haastavissa oloissa elävien perheiden tukeminen on kansantaloudellisesti kannattavaa: tukea
saanut vauva/lapsi voi säästyä mielenterveys-, päihde- ja sosiaalisilta ongelmilta, kouluttautua ja työllistyä
todennäköisemmin lapsi, jonka perhe ei ole saanut tukea. Perheiden tukemiseen kannattaa panostaa jo
raskausaikana, sillä tuotto on sitä parempi, mitä aikaisemmin se toteutuu.